Muu­tos­ti­lan­tees­sa tyy­pil­li­nen ja luon­nol­li­nen tun­ne on pel­ko. Ehkä hie­man yllät­tä­vää kaik­kien ihmis­kun­nan upei­den saa­vu­tus­ten jäl­keen on se, että moni­mut­kai­sis­sa toi­min­taym­pä­ris­töis­sä kehom­me ja fysiik­kam­me toi­mii stres­si­ti­lan­teis­sa edel­leen kivi­kau­den ihmi­sen tapaan. Lihak­set jän­nit­ty­vät, hen­gi­tys tihe­nee, sydän tykyt­tää. Saman­ai­kai­ses­ti aivo­toi­min­ta fokusoi­tuu, mis­tä aiheu­tuu tyy­pil­li­ses­ti mm. luo­vuu­den katoa­mis­ta, empa­tia­ky­vyn heik­ke­ne­mis­tä ja kyvyt­tö­myyt­tä näh­dä vaihtoehtoja.

Täs­sä blo­gis­sa poh­di­taan, miten nykyih­mi­nen voi koh­da­ta oman aika­kau­ten­sa pedot ja pelot siten, että ne tuot­ta­vat halu­tun­lai­sia lop­pu­tu­lok­sia niin itsel­le kuin muil­le­kin samas­sa tilan­tees­sa ole­vil­le. Tämä blo­gi antaa ainek­sia sii­hen, miten muu­tos­ti­lan­teis­ta sel­vi­tään ja niis­sä onnis­tu­taan sekä yksi­lön että orga­ni­saa­tion näkökulmasta.

Yhdek­si blo­gin läh­tö­koh­dak­si on otet­tu David Roc­kin vuon­na 2008 jul­kai­se­ma ja sit­tem­min hyvin mones­sa yhtey­des­sä sovel­let­tu SCARF-mal­li. Mal­lin ohjaa­va­na peri­aat­tee­na on se, että ihmi­sai­vot pyr­ki­vät mini­moi­maan uhkia ja mak­si­moi­maan pal­kit­se­vuut­ta. Mal­li antaa ainek­sia sii­hen, miten voim­me omal­la toi­min­nal­lam­me vai­kut­taa sii­hen, että ihmi­set koke­vat eri­lai­set vai­keat­kin sosi­aa­li­set tilan­teet uhkaa­van sijas­ta palkitsevana.

Mal­lin nimi SCARF on muo­dos­tet­tu vii­den sanan alku­kir­jai­mis­ta, jot­ka ovat
Sta­tus: suh­teel­li­nen tär­key­den tun­ne suh­tees­sa muihin
Cer­tain­ty (enna­koi­ta­vuus): tie­toi­suus tulevasta
Auto­no­my (auto­no­mia): vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det toimintaan
Relad­ness (yhteen­kuu­lu­vuus): tun­ne jouk­koon kuulumisesta
Fair­ness (oikeu­den­mu­kai­suus): tun­ne rei­lus­ta vaih­to­kau­pas­ta ihmis­ten kesken

SCARF-mal­lia voi hyö­dyt­tää esi­mer­kik­si seu­raa­vil­la tavoilla:
1. Sta­tus: Sta­tus toi­mii kei­nu­lau­dan tavoin. Jos las­ket omaa sta­tus­ta­si, mui­den sta­tus ja sitä myö­tä itsear­vos­tus nousee. Toi­nen ihmi­nen kokee sinut hel­pos­ti lähes­tyt­tä­väm­mäk­si, ren­tou­tuu ja löy­tää hel­pom­min uusia näkö­kul­mia tilan­tee­seen. Käy­tän­nös­sä voit hyö­dyn­tää tätä tie­toa sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa mm. anta­mal­la posi­tii­vis­ta palau­tet­ta ja kii­tok­sia sekä vält­tä­mäl­lä käs­kyt­tä­mis­tä tai oman ase­ma­si esiin tuomista.
2. Enna­koi­ta­vuus: Ihmi­set eivät sinän­sä vas­tus­ta muu­tos­ta, vaan sen tuo­maa tur­vat­to­muu­den tun­net­ta. Muu­tos­ti­lan­tees­sa ihmi­nen halu­aa teh­dä tun­te­mat­to­man jol­la­kin taval­la tutuk­si ja ennus­tet­ta­vak­si. Sik­si muu­tos­ti­lan­teis­sa vies­tin­näl­lä on niin suu­ri roo­li. On vai­ke­ne­mis­ta parem­pi tie­dot­taa edes sii­tä, ettei ole mitään uut­ta tie­do­tet­ta­vaa. Myös tavoit­tei­den pilk­ko­mi­nen osa­ta­voit­teik­si ja toi­min­ta­suun­ni­tel­mik­si aut­taa osal­taan hal­lin­nan tun­teen saavuttamisessa.
3. Auto­no­mia: Meil­lä jokai­sel­la on tar­ve päät­tää omis­ta asiois­tam­me, jot­ta hal­lin­nan tun­ne omas­ta elä­mäs­tä säi­lyi­si. Mitä enem­män muu­tos­ti­lan­tees­sa voi antaa ihmi­sil­le val­tuuk­sia, sitä tyy­ty­väi­sem­piä he ovat. Ja myös aikaan­saa­vam­pia. Anna siis ihmis­ten itse päät­tää kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta työn jär­jes­te­lyis­tä niin pit­käl­le kuin mahdollista.
4. Yhteen­kuu­lu­vuus: Ihmi­set halua­vat kuu­lua jouk­koon ja olla osa jota­kin suu­rem­paa koko­nai­suut­ta. Vaik­ka muu­tos­ti­lan­teis­sa osan täy­tyi­si läh­teä, muis­ta kiit­tää kaik­kia työ­pa­nok­ses­ta, työ­ka­ve­ruu­des­ta ja kai­kes­ta sii­tä, mitä kysei­nen ihmi­nen on tuo­nut työyh­tei­söön. Muis­ta kiit­tää myös nii­tä, jot­ka jää­vät. Yhteen­kuu­lu­vuu­den tun­net­ta voi kas­vat­taa myös pie­nil­lä muis­ta­mi­sil­la, tun­nel­man koho­tuk­sil­la tai juh­lis­ta­mi­sel­la. Sekin riit­tää, että vii­kon lopuk­si kut­suu poru­kan kool­le, kiit­tää kulu­nees­ta vii­kos­ta ja toi­vot­taa hyvää viikonloppua.
5. Oikeu­den­mu­kai­suus: Yksi esi­mies­työn onnis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä on oikeu­den­mu­kai­nen koh­te­lu. Ihmi­sil­lä on eri­lai­sia käsi­tyk­siä sii­tä, mikä on oikeu­den­mu­kais­ta toi­min­taa ja mikä ei. Niin­pä onkin hyvä kes­kus­tel­la tii­mi­si jäsen­ten kans­sa sii­tä, mil­lais­ta kun­kin mie­les­tä on oikeu­den­mu­kai­nen toi­min­ta. Kan­nat­taa myös kan­nus­taa ihmi­siä otta­maan roh­keas­ti esil­le mah­dol­li­set epä­koh­dat tai eriä­vät näke­myk­set. Työyh­tei­sö, jon­ka jäse­net koke­vat toi­min­nan ole­van oikeu­den­mu­kais­ta, toi­mii hyvin ja asiat ete­ne­vät, kun aikaa ja ener­gi­aa ei mene tur­hiin välien selvittelyihin.

SCARF on moni­puo­li­nen ja kat­ta­va mal­li, jota voi hyö­dyn­tää myös pala ker­ral­laan. Par­haim­man hyö­dyn sii­tä saa, jos lähes­tyy omia pel­ko­jaan ja toi­saal­ta myös nii­tä koke­muk­sia, miten pelot on voi­tet­tu. Mie­ti, mikä muu­tok­ses­sa pelot­taa. Palau­ta mie­lee­si aiem­min koke­mia­si muu­tos­ti­lan­tei­ta ja poh­di, miten sel­vi­sit niis­tä, mit­kä ovat sinun vah­vuu­te­si ja kyky­si uusis­sa tilan­teis­sa. Hyväk­sy myös se, että muil­la­kin on pel­ko­ja muu­tos­ti­lan­teis­sa. Kun sanoit­taa omia tai mui­den epä­mää­räi­siä tun­te­muk­sia esi­mer­kik­si SCARF-mal­lin avul­la, sol­mut alka­vat avau­tua. Jos­kus itsel­le tai toi­sel­le voi teh­dä ihan pie­niä pal­ve­luk­sia, joil­la voi­kin olla lopul­ta suu­ri mer­ki­tys. Esi­mer­kik­si kii­tok­sia anta­mal­la on help­po tapa nos­taa toi­sen sta­tus­ta ja lou­nas­seu­rak­si pyy­tä­mäl­lä voi vah­vis­taa toi­sen tun­net­ta sii­tä, että kuu­luu muu­tok­ses­sa­kin samaan jouk­koon kuin ennenkin.

Kir­joit­ta­ja Mari Blomqvist