Vii­me aikoi­na olen kes­kus­tel­lut pal­jon syk­sys­tä ja uudes­ta nor­maa­lis­ta. Huo­maan, että kaik­ki sen tie­dos­ta­vat, että syk­syl­lä on taval­la toi­sel­la paluu nor­maa­liin edes­sä. Mut­ta mitä on uusi normaali?

Itse uskon, että uusi nor­maa­li tar­koit­taa eri työ­pai­koil­la eri asioi­ta. Toi­sek­seen uskon, että ne työyh­tei­söt onnis­tu­vat hyvin, jot­ka raken­ta­vat uut­ta nor­maa­lia yhdes­sä. Ja kol­man­nek­seen, uskoak­se­ni par­hai­ten onnis­tu­vat ne työyh­tei­söt, jot­ka käy­vät kes­kus­te­lua enna­koi­vas­ti nyt kevääl­lä tai kesäl­lä, kun asioi­hin voi vie­lä vai­kut­taa ja kun on mah­dol­li­suus ottaa huo­mioon objek­tii­vi­ses­ti monia näkö­kul­mia. Siir­ty­mi­nen etä­töi­hin oli enem­män tai vähem­män reak­tii­vis­ta, nyt on mah­dol­li­suus proaktiivisuuteen.

Näi­tä kysy­myk­siä kan­nat­taa poh­tia yhdes­sä ja etäi­syyt­tä arki­siin yksi­tyis­koh­tiin ottaen. Sen sijaan, että mie­tit­täi­siin vie­lä täs­sä vai­hees­sa, ote­taan­ko käyt­töön Team­sin val­ko­tau­lu, Flin­ga vai toi­mis­tol­le fläp­pi­tau­lu, oli­si hyvä pysäh­tyä ensin tar­kas­te­le­maan, mitä tar­vit­sem­me ja haluam­me. Esi­mer­kik­si yhtei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa voi­si tul­la esiin, että tar­vit­sem­me jon­kin foo­ru­min tai alus­tan, jol­le voi­sim­me yhtai­kai­ses­ti kaik­ki tuo­da omia ideoi­tam­me ja jär­jes­tel­lä nii­tä tar­vit­taes­sa ryh­miin tai luok­kiin. Samoin etä­työs­ken­te­lyn ja läs­nä­työs­ken­te­lyn etu­ja ja hait­to­ja kan­nat­taa miet­tiä ensin ylei­sel­lä tasol­la ennen kuin läh­de­tään sopi­maan, ovat­ko kaik­ki toi­mis­tol­la maa­nan­tai­sin vai per­jan­tai­sin. Yli­pää­tään täs­sä asias­sa joko-tai ‑ajat­te­lun sijas­ta sekä-että-ajat­te­lu tuo luul­ta­vam­min parem­pia oival­luk­sia uuden nor­maa­liar­jen tuek­si. Ja aina­han asioi­ta voi muut­taa, jos jokin osoit­tau­tuu huo­nok­si pää­tök­sek­si. Olem­me­han me vuo­den 2020 maa­lis­kuun­kin jäl­keen muut­ta­neet mon­ta asi­aa, kun olem­me itses­täm­me, toi­sis­tam­me ja tilan­teis­ta oppi­neet, mikä toi­mii ja mikä ei.